VIERASKYNÄ: LIIKUNTALÄÄKKEESTÄ ON HYÖTYÄ KAIKILLE – ANNOSTELU KANNATTAA MYÖS TYÖPAIKALLA

Muutos on raskasta ja pelottavaa, tieto lisää tuskaa, ja paikoillaan olo tappavaa? Yle Akuutin Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselyn mukaan 65% suomalaisista kokee ahdistusta sekä potee huonoa omaatuntoa liikkumattomuudestaan. Huono omatunto kielii siitä, että liikuntaa pidetään tärkeänä, mutta vapaa-ajan rajallisuus ja vertaistuen puute hillitsee liikunnalla ilottelua.

Liikunta tekee hyvää – jokainenhan sen tietää – mutta liikunta on arjen palapelissä usein se vaikeimmin ja viimeisenä sovitettava pala. Sama omatunto muistuttaa tiuhaan myös terveellisestä syömisestä. Yksinkertaisimmillaan ratkaisu löytyy arjenhallinnasta ja vastuun jakamisesta.

 

Liikunta ja ravitsemus osaksi tuottavaa liiketoimintaa

Tänä päivänä suomalaisessa yhteiskunnassa korostuu, ettei ole erikseen työhyvinvointia ja vapaa-ajan hyvinvointia. On vain yksi hyvinvointi. Paradoksaalista kuitenkin on, että siitä huolehtiminen jää usein kokonaan vapaa-ajan vastuulle, vaikka vietämme työn parissa merkittävän osan hereilläoloajastamme.

Kun puhumme TYÖhyvinvoinnista, tarkoitamme juuri niitä kokonaisvaltaisia ennakoivia ja ehkäiseviä toimia, joita voidaan toteuttaa tasapuolisesti sekä työelämässä että sen ulkopuolella [= T A S A P A I N O]. Se ei tarkoita vasta ensimmäisiin työuupumuksen tai selkäkivun oireisiin puuttumista, vaan terveyden ja työkyvyn jatkuvaa ylläpitämistä sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Olennaista on se, että tavallinen liikunta, terveyttä edistävä ravinto ja palautuminen integroidaan näkyväksi osaksi sekä työpäivää että kotiarkea. Tällöin kaikki vapaa-aika ei kulu työstä palautumiseen ja hyvinvoinnin metsästämiseen, vaan kokonaisvaltaiseen elämiseen, ihmissuhteisiin, harrastuksiin ja intohimoihin [= V A S T A P A I N O].

 

Mitä ruotsalaiset edellä sitä suomalaiset perässä?

Halusimme tai emme. Elämme maailmassa, jossa vääjäämättä on kyettävä sietämään stressiä entistä paremmin. Liikunta, tuo luonnon oma lääke, on elintärkeä sekä kehomme että aivojemme hyvinvoinnin kannalta. Ihan tavallinen liikunta parantaa keskittymistä, muistia ja luovuutta sekä vahvistaa stressinsietokykyämme sekä suojelee masennukselta, dementialta ja lukuisilta fyysisiltä sairauksilta.

Suomalaisissa yrityksissä toteutetaan tänä päivänä erilaisia hyvinvointikyselyjä ja fyysisiä hyvinvointimittauksia, joista saadaan arvokasta tietoa muun muassa henkilöstön kuormitukseen ja palautumiseen liittyen. Nämä mittaukset ja kyselyt tuottavat valtavan määrän arvokasta tietoa yksilö- ja organisaatiotasolla. Vaarana on, että tieto jää yksilön hartioille hetkenä, jolloin tarvittaisiin konkreettista käsiohjausta ja vertaistukea muutoksen läpiviemiseksi ja ylläpitämiseksi.

Ruotsalaiset ovat lisänneet liikuntaa työajalla. Myös Suomessa on saatu upeita tuloksia esimerkiksi panostamalla kiky-tunnit henkilöstöliikuntaan. Asiakasyrityksissämme, joissa liikunta ja ravitsemus ovat vakiintuneet osaksi työhyvinvointiohjelmaa, on otettu suuria harppauksia niin arjenhallinnan, henkisen hyvinvoinnin kuin fyysisen kunnon ja suorituskyvynkin osalta. Liikuntalääkettä käyttävät ovat paremmassa kunnossa, energisempiä ja myös suoriutuvat työstään paremmin.

Johdon sitouduttua liikunnallisemman organisaatiokulttuurin rakentamiseen, seuraavaksi haastavinta on saada liikunnallisesti passiiviset innostumaan ja löytämään oma liikkuva juttunsa. Osa-aika ratkaisuna tähän haasteeseen eräässä asiakasorganisaatiossamme ideoimme ja toteutimme kehityskeskustelut liikunnan parissa. Ne ajoittuivat ihanteellisesti alkukesään, jolloin valittavana oli esimiehen kanssa toteutettava kävely- tai pyöräilylenkki tai yhteinen kehonhuolto- ja venyttelyhetki. Samassa yrityksessä liikunnallisesti passiivisten päivän aikana käveltyjen askelien määrä saatiin nousuun lähes 2000:lla ihan vaan pelkästään sillä, että koko henkilöstön kännykällä mitatut askeleet talletettiin yhteiseen leikkimieliseen askelpankkiin, ja kuukauden askeltaja palkittiin.

Useammassakin tietotyötä tekevässä asiakasyrityksessämme kuntosali on käytössä työpaikan välittömässä läheisyydessä, ja työntekijät treenaavat valmennuksessamme myös työajalla. Tilanne ei ole yhtä yksinkertaisesti ratkaistavissa esimerkiksi hoito-alalla, jossa työnluonteen asettamien haasteiden takia tarvitaan entistä yksilöllisempiä ja kohdennettuja ratkaisuja työkyvyn ja -hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Kuitenkin jo pelkästään ateriarytmin ja -sisällön tarkistamisella on saatu lisää paukkuja ja energiaa vuorotyöläisen arkeen. Happihyppely, taukojumppa tai tirsat kesken työpäivän ovat joka tapauksessa alalla kuin alalla hyödyksi.

 

Hyvinvoinnin selkäranka rakentuu arjenhallinnasta

Einsteinin aivoituksia lainataksemme: ”Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia.” Hyvinvointi rakentuu kaikista tämän päivän valinnoista, joita teemme sekä työpaikalla että kotona niin kesällä kuin talvella. Kaikki mikä häiritsee omaa fyysistä ja henkistä olotilaa, palautumista ja yöunta, häiritsee myös suoriutumista seuraavan päivän töistä. Erään yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan esimerkiksi pelkästään univajeesta johtuen menetetään vuositasolla jopa kahdeksan päivän työpanos henkilöä kohden.

Onnistumisen edellytyksenä on raivata sille kalenterista tilaa, hylätä kaikki-tai-ei-mitään-ajattelu, ja tehdä hyvinvointi näkyväksi ja pysyväksi osaksi työtä ja arkea. Muutoksen äärellä tietoiset ja konkreettiset toimet ovat tarpeen, kun opetellaan pois vanhoista automaatioista.

Näitä tavoitteita silmällä pitäen toteutimme alkuvuodesta 2018 ensimmäistä kertaan Viiden Tähden Työpäivä-kampanjan. Sen tavoitteena oli tehdä liikunnallisempaa ja energisempää työelämää näkyväksi, ja haastaa työyhteisöjä toteuttamaan pienillä arjen ratkaisuilla ”Viiden Tähden Työhyvinvointia, joka ennakoi ja ehkäisee huomioiden sekä kehon että mielen”. Ensi syksynä näemme, mitä olemme saaneet aikaan kampanjassa palkittujen keskuudessa.

Muutos syntyy pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta työstä, harjoittelusta ja omistautumisesta. Kun otetaan riittävän rennosti, niin tuottavuuskin paranee. Kaikki voittaa!

 

Olli Väätäinen

Toimitusjohtaja – Jälkipoltto Oy

www.jälkipoltto.com

 

 

Leave a Reply