VIERASKYNÄ/JUSTIINA HALONEN: Meriliikenne – suurin saastuttaja vai kestävin kuljetusmuoto?

Meriliikenteen päästöt ovat olleet esillä julkisessa keskustelussa. Arviot päästöjen suuruudesta ovat olleet osin ristiriitaisia. Syynä tähän on tarkastelukulmien eroavaisuudet: eri kuljetusmuotojen keskinäinen vertailu tuottaa erilaisia tuloksia riippuen siitä, verrataanko yksittäistä kuljetusvälinettä, kuten laivaa autoon vai kuljetetun tavaran tonnimäärää kilometrillä eli kuljetussuoritetta.

”Laivaliikenteen päästöt kasvavat hurjaa vauhtia – yksi risteilyalus voi päästää saman verran kuin sadattuhannet autot” uutisoi Helsingin Sanomat 14.8.2018. ”Maailman 15 suurinta konttilaivaa päästää ilmaan rikkiä, typpeä ja nokea yhtä paljon kuin 750 miljoonaa autoa” kirjoitti Tekniikka & Talous -lehti 25.9.2018.

Uutisointi levisi laajasti tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa ja arvio turhautti monia – yksilöä koskettavat, kuten yksityisautoiluun kohdentuvat ympäristövaatimukset, tuntuvat kohtuuttomilta ja muut päästövähennyskeinot tehottomilta laivaluokan päästöjen rinnalla.

Tekniikka & Talous jatkoi meriliikenteen kasvihuonepäästöistä uutisointia 9.10.2018 otsikolla ”Maailmassa on yksi ainoa sektori, johon ei kohdistu päästöleikkauksia”. Tämä virheellinen tieto korjattiin kuitenkin pian: ”Myös merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä halutaan rajoittaa” (Tekniikka & Talous 12.10.2018).

Laaja keskustelu sai alkunsa

Hiilidioksidipäästöt eri kuljetusmuodoissa kuljetussuoritteen mukaan arvioituna [grammaa/tonnikilometri] sekä kokonaishiilidioksidipäästöt [miljoonaa tonnia vuodessa]. Kuljetussuorite (tonnikilometri) kuvaa kuljetustyön määrää, joka saadaan kuljetetun tavaramäärän (tonnia) ja kuljetusmatkan pituuden (kilometriä) tulona. (Päästöarvojen lähde: IMO 2009). Klikkaa kuvat suuremmiksi.

Nämä uutiset, vaikkakin osin virheelliset tai tarkoitushakuiset, käynnistivät laajan keskustelun eri kuljetusmuotojen ympäristöystävällisyydestä.

Vastineensa julkaisi mm. liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner tiedotteessaan 8.10.2018: ”Suomen kasvihuonekaasupäästöistä viidennes tulee liikenteestä ja siitä valtaosa tieliikenteestä”.

Tieliikenteen osuutta tarkensi Suomen Varustamot Ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala: ”Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteestä. Eurooppaa tarkastellen tieliikenteen osuus liikenteen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on yli 70 prosenttia ja se vastaa suurimmasta osasta ilmansaasteita”.

”Maailman kaupasta 90 prosenttia kulkee meritse, mutta päästöistä noin 2,5 prosenttia aiheutuu merenkulusta”, jatkaa Tuurnala. Kuljetusmuotojen ympäristöystävällisyyttä vertailtaessa merkittävää on se, mitä mitataan: kuljetusvälinettä vai kuljetussuoritetta. Meriliikenne on ympäristöystävällisin kuljetusmuoto erityisesti suurten tavaramäärien kuljetuksessa. Ison konttialuksen hiilidioksidipäästöt ovat alle 4 % kumipyöräkuljetuksen tai alle 0,7 % lentorahdin päästöistä, kun verrataan päästögrammoja tonnikilometrillä.

Meriliikenteen päästöjä vähennettävä yhä

Ensimmäiset kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n asettamat päästövähennysrajoitteet astuivat voimaan 2011 osana MARPOL-säädöksiä. Alusten energiatehokkuutta säätelevät vaatimukset (EEDI ja SEEMP) astuivat voimaan 2013.

Vuoden 2015 rikkidirektiivin seurauksena (0,1 prosentin rikkirajoitus) merenkulun rikkipäästöt ovat Pohjois-Euroopassa vähentyneet merkittävästi. Globaali 0,5 prosentin rikkiraja tulee voimaan 1.1.2020.

Roadmap kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi luotiin 2016 ja tämän vuoden huhtikuussa päätettiin päästöleikkauksista. Päätöksen mukaan meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosenttia 2050 mennessä.

Lisäksi merenkulun vuotuista kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärää tulee pienentää vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja jatkaa asteittain kohti hiilidioksidipäästöjen täydellistä poistamista. Päästörajoitukset koskevat koko aluskantaa, ei vain uusia aluksia, ja niitä myös valvotaan aluskohtaisesti. Globaali päästömittausvelvoite astuu voimaan vuoden 2019 alussa. Tavoitteet ovat kunnianhimoiset, etenkin kun huomioidaan liikennemäärien jatkuva kasvu.

Suomi edelläkävijä

Tiukentuneet ympäristövaatimukset ovat paitsi edellyttäneet merenkulkusektorilta investointeja myös auttaneet uuden osaamisen ja liiketoiminnan syntyä. Suomalaiset varustamot ovat maailman kärkeä vähäpäästöisten ja energiatehokkuutta lisäävien teknologioiden, kuten nesteytetyn maakaasun (LNG), tuulivoiman, sähkön ja jätepohjaisen biopolttoaineiden, käyttöönotossa, kertoo Tiina Tuurnala.

Lähteet:

Berner, A. 2018. Ilmastonmuutos näkyy vahvasti LVM:n työssä – tavoitteena hiiletön liikenne. Tiedote 8.10.2018. Saatavissa: https://www.lvm.fi/-/ministeri-berner-ilmastonmuutos-nakyy-vahvasti-lvm-n-tyossa-tavoitteena-hiileton-liikenne-985276

[viitattu 16.10.2018].

IMO 2009. Second IMO GHG Study 2009. Saatavissa: http://www.imo.org/en/OurWork/Environment/PollutionPrevention/AirPollution/Documents/SecondIMOGHGStudy2009.pdf[viitattu 16.10.2018].

IMO 2015. Third IMO GHG Study 2014. Executive Summary and Final Report. Saatavissa: http://www.imo.org/en/OurWork/Environment/PollutionPrevention/AirPollution/Documents/Third%20Greenhouse%20Gas%20Study/GHG3%20Executive%20Summary%20and%20Report.pdf[viitattu 16.10.2018].

IMO 2018. INITIAL IMO STRATEGY ON REDUCTION OF GHG EMISSIONS FROM SHIPS. RESOLUTION MEPC.304(72), adopted on 13 April 2018. Saatavissa: http://www.imo.org/en/OurWork/Environment/PollutionPrevention/AirPollution/Documents/Resolution%20MEPC.304(72)_E.pdf[viitattu 16.10.2018].

Tuurnala, T. 2018 Merenkulkua sitoo globaalit päästörajoitukset. Navigator magazine 12.10.2018. Saatavissa: https://navigatormagazine.fi/blogit/merenkulkua-sitoo-globaalit-paastorajoitukset/[viitattu 16.10.2018].

Laatikainen, T. 2018. Laiva kääntyy hitaasti ympäristöystävälliseksi – 15 suurimman konttilaivan päästöt vastaavat 750 miljoonaa autoa. Tekniikka & Talous. 25.9.2018. Saatavissa: https://www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/laiva-kaantyy-hitaasti-ymparistoystavalliseksi-15-suurimman-konttilaivan-paastot-vastaavat-750-miljoonaa-autoa-6678775 [viitattu 16.10.2018].

Lampela, R. 2018. Maailmassa on pitkään ollut yksi ainoa sektori, johon ei ole kohdistunut päästöleikkauksia – aiheuttaa 60 000 kuolemaa vuosittain. Tekniikka & Talous. 9.10.2018. Saatavissa: https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/maailmassa-on-pitkaan-ollut-yksi-ainoa-sektori-johon-ei-ole-kohdistunut-paastoleikkauksia-aiheuttaa-60-000-kuolemaa-vuosittain-6744138 [viitattu 16.10.2018].

Lampela, R. 2018. Myös merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä halutaan rajoittaa. Tekniikka & Talous. 12.10.2018. Saatavissa: https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/myos-merenkulun-kasvihuonekaasupaastoja-halutaan-rajoittaa-6744638  [viitattu 16.10.2018].

Mikkonen, M. 2018. Laivaliikenteen päästöt kasvavat hurjaa vauhtia – yksi risteilyalus voi päästää saman verran kuin sadattuhannet autot. Helsingin Sanomat 14.8.2018. Saatavissa: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005790170.html [viitattu 16.10.2018].

Kirjoittanut Justiina Halonen

Kirjoittaja toimii merenkulun tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Leave a Reply